Toivo Tyrnin vanhemmat olivat maanviljelijä Kalle Kustaa Tyrni ja Matilda Häppölä. Hän valmistui lääketieteen kandidaatiksi 1916, lisensiaatiksi 1920 sekä lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1929.[1] Hänen Helsingin yliopistossa 1926 julkaistun väitöskirjansa otsikko oli Über die Wasserausscheidung der Nieren bei vasomotorischer Überempfindlichkeit.[2] Tyrni työskenteli aluksi vt. kunnanlääkärinä 1918–1920 ja sitten kunnanlääkärinä useissa kunnissa 1921–1961. Hän oli myös Turun ja Porin läänin lääninlääkäri 1945, Hämeen läänin lääninlääkäri 1946 ja Vakka-Suomen Sanomien päätoimittaja.[1]
Toivo Tyrni valittiin eduskuntaanedistyspuolueen edustajaksi Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä vuoden 1933 vaaleissa.[1]
Tyrni lukeutui edistyspuolueen eduskuntaryhmässä sen vasempaan laitaan.[3] Hän sai vapautuksen kansanedustajan tehtävästä 15. marraskuuta 1935 viran hoitamista varten. Hänen tilalleen nousi Väinö Merivirta. Tyrni nousi uudelleen eduskuntaan varasijalta 9. joulukuuta 1947, kun Yrjö Suontausta nimitettiin korkeimman oikeuden jäseneksi. Hän toimi myös Mynämäen kunnanvaltuuston puheenjohtajana ja Nummen kunnanvaltuutettuna. Presidentin valitsijamiehenä Tyrni oli viidesti.[1]
↑Kolumäki, Juho: Jakautunutta vapaamielisyyttä: Kansallisen Edistyspuolueen sisäiset ristiriidat ja Kivimäen hallitus 1934–1936, s. 53. Historian pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto, yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. Tampere: J. Kolumäki, 2013. Teoksen verkkoversio (viitattu 11.10.2015). (Arkistoitu – Internet Archive)
